perjantai 18. kesäkuuta 2010

Seitsemäs niistä

Perjantai 18.6. klo 13.01

No eipä hirveetä vauhtia matkani etene. Oriveden Västilästä läksin klo 10.00 ja tämän n. 15 km matkan Länglemäelle olen tullut siis kolmessa tunnissa. Västilän kioskin pihassa kyllä viivyin ainakin kolme varttia ja taukoja pitelin muutenkin. Nyt tilasin pitsan, sillä edessä on mäkistä seutua. Sitä on kyllä takanakin.

Eilen lähtö Sarvijaakonkadulta meni suurin piirtein aikataulussa, mutta kaupassa käynti vei aikaa. Enkä muistanut yhdellä kerralla kaikkea, niin piti käydä toisessakin.

Alkumatka Sorilaan oli hermostuttavaa kaupunkiajoa - autoja loputtomasti ja rotvallien reunat kiusana. Sorila on kaupungin ja maaseudun rajapyykki melko selkeästi, sen kunniaksi söin siellä kaksi pientä savusiikaa. Äärettömän hyviä, suorastaan liikutuin niitä syödessäni. Ehkä vielä tunnelma paransi niitten makua, kaupunki takana ja sekkailu edessä.

Tähän mennessä reitti on kulkenut ennestään tuttuja teitä, niitä olen autolla muutamaan kertaan ajellut. Tästä Isojärven suuntaan muutaman kilometrin jälkeen tulee uppo-outoa, mitä mielissäni jo ajattelen. Arkiolon hötkyily on pukkaavinaan päälle, välillä pitää keskittyä, että ei ole mihinkään kiire, minun ei ole pakko olla mihinkään aikaan missään.

Nyt tuli pitsa eteen!


torstai 17. kesäkuuta 2010

Kuudes räjähdys

Torstai 17.6. klo 20.31

Kirjoitusasento teltassa ei ole niitä ergonomisimpia. Mutta tähän on tultu, olen Västilän kylän laitamilla paikassa, jonka nimi on Ryskälä. Täältä on ennen vanhaan louhittu liusketta, hirveet kasat pientä kivee on vieläkin siellä täällä. Kallioperässä on suuria koloja täynnä mustaa vettä, jonne läheisimpään lutakkoon juuri joku eläin kuului menevän. Loiskis vaan. Jos kurkkaan teltasta ulos, niin viisisataa hyttystä tulee sisään. En kurkkaa.

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Viides alkuräjähdyksestä

Maanantai 14.6. klo 16.56

Hyttyset syöpi. Ei niitä hirveen paljoa ole, mutta nekin vähät mitä on, ovat nälkäisiä. Istun Reuharinniemessä rannalla, söin eväitä juuri - tuorekurkkua ja karjalanpiirakoita. Olen liikkeellä polkupyörällä. Pitää persausta totuttaa satulaan, koska torstaina lähden polkemaan Jämsänkoskelle. Ajelen maaseutureittiä, Pohjaslahden kautta Eräjärvelle ja sieltä pikkuteitä Jämsään. Siksakkia, matkaa tulee n. 30 km enemmän, kuin suorinta tietä, mutta eipä tarvitse olla rekkojen reuhdottavana.

Nyt hyttyset ovat jo niin innoissaan, että on parempi poistua. Retkilistaan pitää muistaa kirjoittaa HYTTYSMYRKKY!


myöhemmin illalla


Lauantaina vietin Pispalailtaa, olin Pau-housen kirpparilla ja Rajaportilla perinnesaunassa. Saunalla oli erinomainen hanuristi, himpskatin hyviä omia piisejä ja mainiota esiinymistä.

Myöhemmin saunottuani tulin kutsutuksi Kopsa-Miettiselle istumaan, oli kolme kuvataiteilijaa Vuoristo-Karabahista, edellämainittu hanuristi ja Sebastian, joka oli taitelijaryhmän oppana. Söimme nieriää ja lohta ja hörhellyksiä, nautimme tilkkasen alkoholia ja puhuimme niitä näitä. Mainio ilta, jota jatkoin vielä Kujakollissa ja Pulterissa.

Kujakollissa kuulin, että se yläkerran tila on myyty. Tosin viereinen huoneisto on vuokrattavissa, mutta epäilenpä sen saatavuutta köyhälle yhteisöllemme. Takuuvuokrat ja kaikki. Hmph. Kattellaan.

Pulterissa opastin sokeaa isoisää tutkimaan tyttärentyttärensä kasvoja koskettamalla. Vanhus nautiskeli ja naureskeli. Hyvä ilta!



lauantai 5. kesäkuuta 2010

Neljäs ekoista

Lauantai 5.6. klo 8.10

Vein Ulla-Maijan ja Topin koululle vastaanottamaan todistusta, itse odottelen parkkipaikalla. Tänään on Suuri Siivouspäivä, siivoamme talkoilla Sauna- ja ehkä Lehtisaarenkin. Tampereen kaupunki tuo työkalut ja tarvikkeet, Pidä Saaristo Siistinä ry tuo väkeä ja veneitä, Tampereen Lihajaloste tarjoaa makkarat ja minä polttopuut ja letut, tamperelainen -lehti hoitaa kahvit ja tiedotuksen. Niemelän kanssa eilen tuumattiin, että saattaa joku 10-15 henkeä tulla, mikä jo riittää hyvään tapahtumaan. Juuri kuulin radiosta, että Keskustorilla tai jossain on Saaristo Siistinän joku tapahtuma samaan aikaan. No, ei kai se haittaa.

Torstaina lähdin Etelä-Suomeen hoitamaan Titi Lillqvistin kamojen roudausta. Kävi niin, että samalla reissulla poikkesin Welhonpesässä ihan vaan katsomassa erästä käytettyä kajakkia. Myyjä sanoi, että no, vähän halvemmalla olisi uusi pakettiratkaisu. Halpa siis, kysyin oitis, että miksi. No heillä nyt on joka vuosi joku halpa paketti, harrastus lisääntyy ja asiakaskunta kasvaa. Mielestäni hyvä syy. Onnettomista luottotiedoistani ja melko pitkästä maksuaikaehdotuksestani huolimatta kaupat syntyivät. Olen perin mielissäni ja kiitollinen Welhonpesän tavalle tehdä bisnestä inhimillisellä otteella.

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Kolmas ensimmäinen

Tiistai 1.6.2010 klo 20.54

Nisu pureskelee oksia, minä lojun riippumatossa ja odotan, että nuotio palaisi hyvälle hiillokselle, jotta saisin lahnat grillattua. Lahnaapa ei juuri kannattaisi grillata, eikä varsinkaan näin pieniä, mutta kun ne on palkaksi saatu ja sanottu, että syödään, niin pitää ainakin yrittää.

Karnevaalit meni hyvin. Väkeä piisasi vaikka sateli pitkin päivää. Ohjelma oli monipuolinen ja hyvin rakennettu. Minä olin kohtuullisen hyvä, en loistava, mutta eipä tarvikkaan olla. Iso A puheissa hoiti sen puolen loistavalla stand upilla. Ainoa asia, mikä itsellä meni melko kehnosti, oli viimeinen harppusooloni myöhäisen illan bändille, Joe lauloi ja Heikki Salon bändi soitti. Hyökkäsin lauteille harpun kanssa, kun en malttanut olla sieltä poiskaan.

Duo Aitimus keräsi runsaasti katseita ja huomiota ja enpä ihmettele, näyttävät naiset näyttävissä asuissa jo sinällään kääntävät päitä. Puhumattakaan esityksestä, joka oli hyvä. Naiset käyttivät takahuoneena baarin yläkerrassa olevaa tilaa, jonka baarin jätkät myös omistavat. Tila on myynnissä, mutta kuulin, että vuokraus saattaisi tulla myös kyseeseen. Neliöitä on 55, vuokra ehkä 10€/neliö, kohtuullista, sanoisin. Sis. alv. Kiinnostuimme oitis, juttu selvinnee lähiaikoina. Tilasta on tehty kuulema ostotarjous, mutta summa ei vastaa myyjien odotuksia. Meillä siis ehkä olisi mahdollisuuksia, mikäli myynnissä ei ole kiirus. Voisimme nimittäin aloittaa vasta elokuussa.

Haaveilen jo siitä, että saan yksiöni asumiskäyttöön! Työkalut, soittimet siis ja tietokoneet työhuoneelle ja ei tarvitsisi väistellä ja pujotella asunnossa.