lauantai 17. heinäkuuta 2010

Olemisesta

Läsnäolevia huolenaiheita:

  • Kuinka käy sienisadon? Marjatkin ovat vaarassa, jos kuivuus jatkuu. Himpskatti.
  • -
Tästä voisi päätellä, että olen melko huoleton. Ehkä se pitää paikkansakin, sillä en osaa olla huolissani esimerkiksi erittäin huonosta taloudellisesta tilanteestani. Laskuja on mennyt ulosottoon, sillä rahaa ei yksinkertaisesti toisinaan ole. Luotan siihen, että muutaman vuoden kuluessa tilanteeni korjaantuu. Hitaasti ja vakaasti olen rakentamassa työkuvioitani selkeämmäksi. Raha tai sen olemattomuus ei koske minua ihmisenä, se ei vaikuta olemassaolooni. Olen ja hengitän, teen juttujani köyhyydestä huolimatta.

Tämähän ei tarkoita sitä, että suhtautuisin velkoihini välinpitämättömästi. Suojelen vain itseäni turhalta paineelta, jotta pysyisin terveenä ja voisin hoitaa velvoitteeni elämää kohtaan. Toisenlaisestakin asenteesta on kokemusta ja se ei ollut hyvä.




Tunnen ihmisä, jotka ovat selvinneet jostakin suuresta vaikeudesta, joko sairaudesta, onnettomuudesta tai muusta vastaavasta. Joillekin heistä on yhteistä tietynlainen elämänasenne, hötkyilemättömän vakaa ja siitä huolimatta intohimoinen ote työhön tai ylipäätään siihen, mitä tekee. Varmuus siitä, että se on oikein ja että he ovat oikeassa vähintään siinä, mitä tulee heihin itseensä ja omaan suhteeseen ympäröivän maailman kanssa.

Joskus kauan sitten pidin tällaisia ihmisä jotenkin drop out -tyyppeinä, he eivät tuntuneet olevan mukana tässä maailmassa. Nyt näen toisin, he ovatkin drop in -tyyppejä. He näkevät selvemmin.

Asenteeni muutokseen varmasti vaikuttaa oma selviytymiseni pitkästä masennuksesta. Kuin olisi uinut sameasta vedestä kirkkaaseen, sameassa räpiköinnin jälkeen voi turvallisesti kellua kirkkaan veden pinnalla ja nähdä joka suuntaan. Siinä kelluessa tietää kuka itse on, muuten ei kellua voisikaan. Kelluminen vaatii jatkuvaa tarkkailua, että ei hukkaa itseään ja huku taas sameisiin pohjamutiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti