Hiki. Istun Ulla-Muijan keittiössä, ulkona lämpötila +29 astetta varjossa. Olen herännyt tänään klo 06.00 pieneltä luodolta, jonka pituus oli ehkä 25 m ja leveys 10 m. Luoto sijaitsee Pirkanmaan Pyhäjärvellä, Ohralahden suulla. Sillä ei ole nimeä, ristin sen Ulla-Muijaksi. Siellä oli hyvä nukkua.
Siirrän tähän blogiin - tai ainakin yritän siirtää - aiempia kirjoituksia omilta tulevilta sivuiltani. Kirjoittaminen on helpompaa tänne blogiin suoraan, kuin itse hallinnoimilleni sivuille, joita ei edes vielä näy. En ole niitä vielä julkaissut, on ollut kiireitä...
Nukuin luodolla, sillä jouduin tuulen yllättämäksi. Aiemmin torstaina lähdin melomaan Nokialta Viinikanniemestä klo 17.45 kohti Katajasaarta. Perillä olin n. 22 kilometrin jälkeen klo 22.30, matkalla pidin yhden ruokatauon ja muita lyhyempiä taukoja. Tyventä ei ollut, sanotaan puolituulista, harmillisesti joko laitamyötäinen tai -vastainen. Päivämatkana 22 km on liikaa, olin perin väsynyt perille päästyäni.
Seuraavana päivänä päätin lähteä ositetulle paluumatkalle. Perjantaina sää oli pitkään pilvinen ja tuulinen, katsoin sääpalvelusta, että tuuli hiukan tyyntyisi illalla, mutta höpön höpön. Tyyniä osuuksia oli niemien ja saarten suojissa, mutta viimeisellä etapilla laineet olvat liian suuria, jäin ajattelemastani yöpaikasta ehkä kilometrin. Tein laineiden keskellä äkkikäännöksen ja surfasin pikkuiselle luodolle, jonka sittemmin totesin varsin kodikkaaksi. Laitoin Erätoverista tuulisuojan ja nukuin taivasalla runsaan aterian jälkeen kuin murmeli.
Tänään siis heräsin klo 06.00, söin leipää, kasasin romppeet ja lähdin melomaan tuiki tyynessä kohti Nokiaa klo 07.00. Tuli mentyä pari ylimääräistä kilometriä, kun tutkin pääseekö Avesaaren ja mantereen välistä melomaan. Kartan mukaan pääsi, mutta todellisuus oli toinen.
Olin Viinikanniemessä klo 11.00, varsin ajoissa. Ultsin lapset oli määrä noutaa klo 14.00 leiripalautuksesta. Nyt olemme lasten kanssa, Ultsi on reissussa ja minä keitän kohta perunoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti